lauantai 29. syyskuuta 2012

Mitä kotoa löytyy -piirakka: makua ja luonnetta! (Ei laihduttajille)

Mitä kotoa löytyy -piirakka tehtiin tästä Kokkailua kaksiossa -blogista löytyneeseen pohjaan, sovelsin hieman, Katsokaa Jadan postauksessaan vinkkaama video. Tällä tavalla tulee HYVÄ pohja.

POHJA
- 100 g voita
- 1,5 dl  vehnäjauhoja
- ripaus suolaa
- vähän kylmää vettä

TÄYTE
- 2 dl bulgarianjugurttia
- 2 munaa
- 2 dl itse raastettua parmesania
- pari siivua kermajuustoa silputtuna pieneksi
- (ripaus suolaa, ei välttämätön)
- rouhittua mustapippuria

- 5 siivua voileipäkinkkua silputtuna
- 2 sipulia
- hieman oliiviöljyä
- 2-3 tomaattia
- muutama oliivi
- 2-3 tl pestoa

VALMISTUS

1. Valmista pohja ohjeen mukaan (tsekkaa video)
2. Esipaista pohjaa 10 minuuttia 200 asteessa.
3. Pehmentele sipulit rennoiksi öljyssä ja kippaa esipaistetun pohjan päälle.
4. Pilko kinkkusiivut pieniksi, kaada nekin pohjan päälle.
5. Aseta tomaattiviipaleita ja oliiveja päällimmäiseksi. Laitoin jokaisen tomaatin päälle ihan pikkuisen pestoa, se toimi hyvin!
 6. Sekoita munat ja jugurtti, rouhi sekaan pippuria, sekoita mukaan parmesaaniraaste sekä juustopalat.
7. Kaada seos piirakan päälle ja paista vielä 15 minuuttia 200 asteessa, ensin alatasolla, viimeiset viisi minuuttia ylempänä.


Tällä juustoyhdistelmällä ja bulgarianjugurtilla tulee erittäin maukas täyte. Joskus näistä "kaapinpohjista" tulee ihan parhaita.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Tiramisu...

Kokeiltu siis on, jo jokin aika sitten. Yritin löytää ohjeen, joka olisi "aito"...

Seurasin tätä ohjetta: Inspiring people - Ilkka Koivisto. Selasin myös seuraavat hyvännäköiset ja "aidolta" vaikuttavat ohjeet: tämä  ja tämä. Samat perusainekset toistuvat hyvin monissa muissakin. Pengottuani asiaa hieman mm. tämän jutun myötä, totesin että sellaista kuin  "aito tiramisu" tuskin löytyy... Joka asiaan löytyy monta mieltä: kermaa vai ei, marsalaa vai konjakkia... Loppujen lopuksi - tämähän on eräänlainen pappilan hätävara. Kostutettuja keksejä ja vaahtoa päällä...

Täytyy todeta myös se, että äiti on iät ajat opettanut, että täytekakku kostutetaan nimenomaan kahvilla.

No niin, asiaan:

Ainekset

- 500 g mascarpone-juustoa
- 0,5 dl pikkupullo Amarettoa (tein tämän ohjeen mukaisesti, vaikka olin kuullut marsalaviinistä... Alkon myyjä oli puolestaan Aivan Ehdottomasti sitä mieltä, että nimenomaan Amaretto kuuluu tiramisuun.)
- 200 g savoiardi-keksejä (omani olivat vääränlaisia, mikä selittää pohjan vettymisen)
- 2 dl kahvia jäähdytettynä (keitin omat normikahvini: vahvaa Brazil-kahvia pressokeittimellä)
- 1 dl erikoishienoa sokeria
- 5 munaa
- n. 1 rkl kaakaojauhetta



Valmistus

1. Sekoita kahviin suurin osa Amaretosta
2. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Ole tarkkana; pisara keltuaista valkuaisen seassa tai vesitippa kulhossa = vaahto ei onnistu! Ohje käski lisätä joukkoon hyppysellisen suolaa, tein työtä käskettyä. En tiedä onko tässä taikaa, mutta vaahto onnistui hyvin.
3. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
4. Kääntele keltuaisseokseen mascarpone ja lisää siihen myös lopputilkka Amarettoa, sen jälkeen kääntele varovasti molemmat vaahdot yhteen.
5. Kastele keksit hyvin nopeasti kahviamarettoseoksessa ja lado vierekkäin laakeaan astiaan.
6. Laita vaahtoa keksien päälle
7. Tee toinen samanlainen kerros.
8. Siivilöi pinnalle peittävä kerros kaakaojauhoa.
9. Laita kylmään vähintään pariksi tunniksi.

Kommentteja

Tein muuten ohjeen mukaan, mutta jääkaapissa tätä tuli pidettyä vain aamupäivästä iltaan, ei yön yli. (Useissa ohjeissa neuvotaan min. 2 h).

Keksejä ei pidä näköjään liottaa kuin aivan hetki. Meidän kokeiluversiomme pehmeni velliksi viivyttyään jääkaapissa useita tunteja.(Väärät keksit selittävät tämän!) (Toinen kommentti kakkoskokeilun jälkeen: oikeat savoiardit ovat näköjään kuin pesusieniä, imaisevat hetkessä suuren määrän nestettä!Alan nyt uskoa ohjetta "sekunti per puoli" - muuten kostutusaine hupenee liian nopeasti!)

Teimme tätä isoon lasagnevuokaan sekä pienen maisteluerän suoraan lautaselle. Omasta mielestämme maku oli aivan mie-let-tö-män hyvä! Imuroimme maisteluerän ennen kuin se oli ehtinyt olla jääkaapissa sitä säädettyä kahta tuntia... Uskon että Alkon myyjä ja tuon lainaamani reseptin kirjoittaja olivat oikeassa: Amaretto on aivan nappi maku tähän.

Maku oli siis loistava mutta rakenne jätti toivomisen varaa. Kaksikerroksinen vaatii selvästi tuhdimman kakkupohjan! Ensi kerralla sitten. (Kommentti: toisella kertaa kaikki meni oikein hyvin. Pitää olla oikeita keksejä tai sitten kunnon kakkupohja...)





Näppärä ihminen voi siivilöidä kaakaolla tähän jonkun kuvion.
Minä tyydyin vain peittelemään herkun kaakaohuntuun...

Toisella kertaa onnistui oikein hyvin. Tehtiin pyöreään vuokaan.

Mausteinen omenakakku

Omenoita riittää! Seuraavaksi omenakakku, joka on ainesten ja tekotavan puolesta sekoitus kahdesta Herkkujen pikkujättiläisen (WSOY) ohjeesta. Tämän maku on tasainen ja lempeä. Jos haluaa sattumia enemmän, mukaan vaikka pähkinää. Ja omenat voi myös raastamisen sijasta kuutioida ihan pieniksi kuutioiksi. Suosittelen silloin ihan hieman enemmän jugurttia.



Ainekset
- 3 munaa
- 2,5 dl fariinisokeria
- 100 g voita tai margariinia sulatettuna
- reilu 1 dl bulgarianjugurttia (tai kermaviiliä tms.)

- 3 3/4 dl vehnäjauhoja
- 2 tl soodaa
- 1 tl leivinjauhetta
- 2 tl kanelia
- 1 tl inkivääriä (voit kokeilla myös kardemummaa tai korvata kaikki mausteet piparkakkumaustesekoituksella)

- 3 dl raastettua omenaa (minulla meni 4 pientä omenaa)

Valmistus
1. Sekoita munat ja fariinisokeri keskenään, sitten lisää muut kosteat aineet (rasvasula, jugurtti) seokseen.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään.
3. Yhdistä seokset käännellen ja lisää  niihin myös omenaraaste.
4. Paista voidellussa ja korputettussa kakkuvuoassa noin tunti 175 asteessa.



Olen päätynyt nyt siihen, että vaikka ohje esittäisi muuta, sekoitan ns. kuivakakun (jonka siis EI TODELLAKAAN pidä olla kuiva) ainekset samaan tapaan kuin muffinien: kosteat aineet keskenään ja kuivat aineet keskenään ja lopuksi yhdistetään liikaa vatkaamista välttäen. Silloin ei tule liian tiivis lopputulos. Kuvan kakussa on pinnalla vähän mannaryynejä - ei ollut korppujauhoja joten käytin "korvaavaa tuotetta". Ne vähän jäivät kakkuun kiinni :-)

**

Tällainen kakku säilyy hyvin ja paranee säilytettäessä. Jatkan omenaleipomuksia ja vien näitä töihin niin kauan kuin omenoita riittää. Ehkä apfel strudel seuraavaksi?

Sitten tarkoitus olisi kokeilla bataattia ja kurpitsaa makeissa leivonnaisissa. Miten olisi amerikkalainen pumpkin pie? Siitä täytyy tehdä taas vertaileva kartoitus: millaisia ohjeita ylipäänsä on?

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Omenamuffini from down under


Koska on omppuaika, etsiskelin jotain muutakin leivottavaa kuin omenapiirakka. Reetta ehdotti muffinia. Valitsin pienen vertailun jälkeen seuraavan ohjeen, australialaiselta nettisivulta. (Muunnostaulukon mukaan 1 US cup = 2,4 dl ja suhde näyttää tässä olevan sama. UK cup on sitten eri asia!)

Halusin ohjeen, jossa omena tulee taikinan sekaan, eikä esim. niin että omenanpala kieritellään mausteissa ja pistetään lopuksi muffinin keskelle... Lisäksi täysin rasvattomaan ohjeeseen suhtaudun epäillen... Tämä valikoitui myös siksi, että se ei sisältänyt mitään sellaista ainesta, jota ei olisi aina kotona.

Minun mielestäni muffinin idea on olla kostea, tasaisesti jakautuneita sattumia sisältävä ja rakenteeltaan ilmava, jos tämmöistä sanaa voi käyttää... Ei siis liian tiivis, ei kakkumainen eikä leivosmainen asetteluiltaan tai koristeluiltaan.




AINEKSET (12 muffinia)

- 4, 8 dl  vehnäjauhoja
- 1 rkl ?? leivinjauhetta (aika paljon!)
- 2 tl kanelia
- 150 g fariinisokeria (= 1,8 dl)

 - 2 keskikokoista / 4 pientä omenaa pilkottuna
 -  (ohjeessa oli peräti 1,8 dl rusinoita, vaihdoin ne reiluksi desiksi pähkinä/mantelirouhetta)

- 125 g margariinia tai voita sulatettuna ja jäähdytettynä
- 2 munaa
- 1,8 dl maitoa


 VALMISTUS

1.  Siivilöi yhteen jauho, leivinjauhe ja kaneli.

2.  Lisää huolella sekoittaen fariinisokeri, omenanpalaset ja rusinat (minä en tykkää rusinoista muffineissa, joten laitoin tähän kohtaan pähkinärouhetta)

3.  Sekoita sula rasva, kananmunat ja maito.

4.  Sekoita käännellen jauhoseos sekä kosteat aineet, vain sen verran että ne juuri sekoittuvat. Älä sekoita liikaa, muuten muffineista ei tule pehmeitä.

5.  Paista 180 asteessa n. 20 minuuttia. Käytä muffinivuokaa tai erillisiä silikoni-  tai paperivuokia. Tästä tulee 12 kpl.

6.  Anna jäähtyä vuoassa ennen irroittamista, pysyvät paremmin koossa.

Jos haluaa kuorruttaa, tuorejuustokuorrutteen ohje löytyy täältä. Minusta maku on parempi ilman kuorrutetta.






Lopuksi vielä testi:



Maku on aivan loistava, pehmoisen omenainen, ja koostumus juuri niin rouhean-kostea kuin toivoin. Jätin omenanpalat kuorimatta, ne ovat ihania sattumia... Ja mielestäni manteli-pähkinärouhe on ihan ykkönen tässä, ensi kerralla jätän nekin hieman isommiksi muruiksi. Ja tosiaan, tein kuorrutetta ja kokeilin sitä tuohon maisteluversioon, mutta minusta tämä muffini ei kaipaa mitään ylimääräistä. Maku tulee SISÄLTÄ! :-D

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Pehmeän mehevä omenapiirakka kerma- ja tuorejuustotäytteellä

Tässä tosi maukas omenapiirakka, joka on oma käsivaralla tehty versio. Työkaverilta saadut ihanan kirpeät ja mehevät punaiset omenat sopivat tähän mainiosti.



Pohja:
- murotaikina (itse tehty tai kaupan valmispakastemurotaikina)

Täyte:
- 4- 5 pientä kirpeätä omenaa
- 2 munaa
- 2 dl kermaa
- 100 g maustamatonta tuorejuustoa
- 0,5 dl sokeria
- 1-2 tl vaniljasokeria
- 2 tl kanelia
- 1 rkl perunajauhoja (tai ohratärkkelystä)
(- koristeluun mantelirouhetta tai -lastuja, kookoshiutaleita tms., jos tykkää sellaisesta, me tykkäämme!)


1. Voitele piirakkavuoka ja painele murotaikina sen pohjalle tasaiseksi.
2. Pilko pestyt omenat ja asettele ne murotaikinan päälle. Mitä tasakokoisempia lohkot, sen nätimpi. Suhteellisen pienet lohkot helpottavat myös palasten leikkaamista.
3. Sekoita täytteen ainekset vispilällä ja kaada omenalohkojen päälle.
4. Koristele haluamallasi tavalla.
5. Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin puoli tuntia. Viimeiseksi viideksi minuutiksi voit nostaa piirakan keskitasolle.
6.Tarjoa vaniljakastikkeen, vaniljajäätelön tai vaniljalla maustetun kermavaahdon kanssa.




lauantai 1. syyskuuta 2012

Puolukkakakku: suuri ja mehevä

Tykkään kahvikakuista samasta syystä kuin muffineista: ainekset vaan sekaisin ja uuniin. Ei tarvitse olla kätevä käsistään tai osata asetella tms.

Tämä kakku on hirveän hyvää ja paranee säilytettäessä. Se ei tosin yleensä säily kauaa. Ohje on peräisin WSOY:n Herkkujen pikkujättiläisestä.

Ainekset

- 4,5 dl vehnäjauhoja
- 3 dl fariinisokeria (tavallinenkin käy mutta fariinilla tulee mehevämpi)
- 2 tl inkivääriä
- 2 tl kanelia
- 2 tl neilikkaa
- 2 tl ruokasoodaa
- 2 dl puolukkasurvosta
- 2 munaa
- 2 dl kermaa tai creme fraîchea, maito käy myös
- 100g voita tai margariinia sulatettuna

Valmistus

1. Sekoita kaikki kuivat ainekset kulhossa, sokeri myös!
2. Lisää joukkoon kosteat ainekset: puolukat, munat, kerma ja voisula.
3. Sekoita tasaiseksi ja kaada voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.
4. Paista noin tunti 175 asteessa.


Yleensä tulee leivottua kun tulee vieraita tai on jotain erityistä. Joskus on kuitenkin mukavaa että kotona on kakkua ihan muuten vaan. Tämä on rakenteeltaan mukavan krouvi ja muheva. Ihana kahvin kaveri.

PS. Punainen viinimarja käy puolukan sijasta oikein hyvin. Mausteissa mukaan sopii myös kardemumma.


Maitokauppavinkki

Vihdoin ehdin käydä Maitokaupassa Tuomiokirkonkadulla.  Kurkatkaa! Maistoin kyytönmaidosta tehtyä viiliä kesällä ja se oli ihanaa. Tänään hain täältä kananmunat tiramisuun. Palaan kuvapostauksin myöhemmin - sekä tiramisu- että maitokauppa-aiheisin.

Join myös lauantaiaamupäivän pootoorana kupillisen vahvaa hyvää kahvia ja luin Voi hyvin-lehteä. Hyvä lauantai lähtee tästä!