keskiviikko 26. joulukuuta 2012

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

lauantai 8. joulukuuta 2012

Bataattikeitto


Ohjeen alkuperä on hämärän peitossa. Todennäköisesti sekoitus ja sovellus kavereiden keitto-ohjeista ja netistä pengotuista erilaisista ohjeista. 

Juureskeitot ovat siitä mukavia, että niitä on helppo maustaa sen mukaan mitä sattuu kotona olemaan. Niistä tulee aina vähän erilaisia mutta vaikea näitä olisi pilata.
- 2 bataattia
- 3 pientä perunaa
- 2 porkkanaa
- 3 pientä sipulia
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 kanaliemikuutio
- 1 l vettä
- oliiviöljyä ja/tai voita
- suolaa

- chilipippuria tai tuoretta  chiliä
- pippuria
- hunajaa n. 1 rkl
- korianteria
- timjamia
- sitruunamehua

1. Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä, älä anna ruskistua.
2. Heitä mukaan tirisemään pippurit, timjami ja korianteri, määrät maun mukaan...
3. Lisää vesi, kanaliemikuutio ja keitä siinä juurekset pehmeiksi, 
4. Soseuta sauvasekoittimella
5. Mausta hunajalla ja sitruunamehulla (tai limetti-)
6. Maista ja lisää suolaa jos tarvitsee.

Tähän voi lisätä myös kookosmaitoa, jos sitä sattuu olemaan, tai kookos-lime-maustettua kermaa.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Tuorepasta: opettelua osa II


Kokeilin taas huvikseni pastan tekoa. Erityisesti taikinan kauliminen vähä vähältä ohuemmaksi on tosi mukavaa. Yritän tehdä tätä niin kauan että tiedän osaavani. Opin pullanleipomisen samalla tavalla - kokeilin niin kauan että se oli näpeissä.

 Toistaiseksi tuntuu siltä että on vaikea saada nauhapasta onnistumaan, jos levy on ohuempi kuin 6-7 tai jos yritän tehdä aivan ohutta nauhaa (koneella saa siis isoja levyjä, leveää nauhapastaa ja ihan ohutta nauhaa).

Kokeilin taikinaa niin että puolet jauhoista oli vehnäjauhoa, puolet durumvehnää. Toimi ihan hyvin.

Keittoaika on 2 minuuttia runsaassa suolatussa vedessä.













Kun nauhat  irrottelee toisistaan kunnolla ja kuivaa pyyhkeellä pari tuntia, niistä tulee just sellaisia kuin pitääkin.

-- Kaikki vinkit kokeneemmilta vastaanotetaan kiitollisuudella!





sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Tuorepastaa pastakoneella - opettelua

Ostin meille perheen joululahjaksi pastakoneen. En malttanut odottaa vaan julkistin lahjan heti. Reetta oli innokas aloittamaan opettelun. Noudatimme Myllyn paras -durumvehnäjauhopussin ohjetta:


- 300 g (4,5 dl) durumvehnäjauhoja
- 1,5 - 2 dl vettä (tai 2-3 munaa ja loput vettä)
- 1-2 tl öljyä

(Keittoaika 2-3 minuuttia)




Idea on että jauhot kaadetaan pöydälle, jauhokasaan tehdään kuoppa johon kipataan munat ja nesteet. Minulla valui taikina heti vähän kuopan yli, mutta sain lopulta ohjeiden kuvilta näyttävän pallon aikaiseksi.

Loppu ei sitten mennyt ihan kuten Strömsöössä: fettucine liisteröityi isoiksi kimpuiksi. Keitimme sen kuitenkin ja söimme savulohikastikkeen kanssa, ja se maistui kyllä ihan siltä miltä kuuluikin. Eli juuri niin paljon paremmalta kuin kuivattu pasta.

Kannattaisi aina vähän penkoa ennen kuin ryntää touhuamaan, mutta käyhän se tässäkin järjestyksessä. Bloggasin sieltä täältä, mm. täältä, miten ihmiset oikein menettelevät pastansa kanssa. Pari juttua jäi huomaamatta.

1. Taikinaa kannattaa alustaa kauemmin kuin maltoin tehdä.
2. Mankeloinnissa tulee tehdä koko ajan ohuempaa ja ohuempaa; pastakoneessahan on 1-9 säätömahdollisuus kuinka ohueksi levyt kaulitaan. Ideana on aloittaa nollasta ja edetä vähitellen ohuempaan.
3. Mankeloidut levyt voivat kuivua pitkäänkin (1-2 h) ennen kuin ne leikataan nauhoiksi.
4. Ja valmiit nauhat ripustetaan roikkumaan jonnekin kunnes on aika keittää. Joidenkin ohjeiden mukaan nämä valmiit nauhat kuivataan, jotkut haluavat keittää ne heti. Ehkä kuitenkin jossain kohtaa sitä kuivaamista vaaditaan, muuten tulee mössöä.

Jatkamme harjoituksia. Maku on kuitenkin hyvä ja koneen veivaaminen hauskaa! Ehkä koko homman idea on juuri tuo touhuaminen, se on tosi mukavaa...

**

Kokeilin uudestaan syönnin jälkeen - puolet taikinasta oli nimittäin jätetty odottamaan. Tein uudestaan, kaulin eli mankeloin huolellisemmin (jätin 5-6 tasolle) ja ripustamisen sijasta vein valmiit nauhapastat  pyyhkeen päälle kuivumaan. Nyt alkaa näyttää enemmän siltä kuin kuuluu, tästä saamme toisen satsin illalliselle...


torstai 22. marraskuuta 2012

Reetan Julia / Julie

Tämä projekti alkoi Julia / Julie -elokuvasta. Haluan yrittää vähän samaa kuin Julie. Yritän valmistaa vuodessa 24 ohjetta, jälkiruokaa ja suolaista. Tässä ovat kirjat joita käytämme projektissa. Projektissa on mukana, of course, minä. And my mother and friends.

Tämän kirjan sain iskältä. Olimme ABC:llä ja menimme kirjakauppaan. Iskä sanoi että saan yhden kirjan, ja halusin juuri tämän:


Tämän kirjan sain äidin työkaverilta Erikalta.


Tämän kirjan antajaa en muista:



Tämän sain myös äidin kaverilta Erikalta.


Seuraavaksi kirja jonka sain kummitädiltäni Hannalta:


Viimeiseksi mutta ei vähäisimmäksi: äidin työkaverilta Maritalta saatu suklaakirja.


keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Tummasuklaatryffelit Risto-ukin synttäreille


Reetta on tehnyt näitä tryffeleitä pari kertaa, ja reseptin haltuunotto osui parhaimmilleen Ukin 70-vuotisjuhlaan. Nämä ovat nyt siis Risto-ukin tryffeleitä. Ohje on hieman monivaiheinen, mutta on aivan ehdottomasti sen arvoinen. Ohje on peräisin Claire Ptakin kirjasta "Sokerikokin parhaat" ja muuntelimme sitä hieman. Suklaan teossa pitäisi kai olla aika tarkka, mutta tällä tavoin toimimalla Reetta ainakin sai aikaan aivan järkyttävän hyviä tryffeleitä.



Ainekset (n. 60 pientä pyöreää tryffeliä)

- 1,2 dl kuohukermaa

- 100 g vaaleaa siirappia (Ohjeessa luki: "vaaleaa maissisiirappia", me löysimme "vaaleaa" ja käytimme sitä)

- 1 vaniljatanko halkaistuna

- 350 g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus 66-70%) pilkottuna

- 50 g pehmitettyä voita

- makeuttamatonta kaakaota kuorrutukseen


Valmistus

Tässä ei auta hötkyillä...

1. Sekoita kerma ja siirappi pannussa/kattilassa, raaputa vaniljatangosta siemenet, lisää ne sekä tanko seokseen.

2. Kuumenna seosta juuri ja juuri kiehuvaksi (siiheksi, kun pinnalle alkaa muodostua vaahtoava kermakerros)

3. Nosta pannu levyltä, laita seos kulhoon ja anna jäähtyä yön yli. (huom. Me laitoimme tämän hieman jäähtyneenä jääkaappiin emmekä odottaneet yön yli. Teimme kermaseoksen aamulla ja jatkoimme valmistamista illalla, toimi ihan hyvin niinkin! Eli riittää puoli vuorokauttakin.)

4. Voitele neliskanttinen vuoka (esim. pieni lasagnevuoka) ja levitä sen pohjalle tuorekelmua. (En kyllä tajua voitelua, kun kuitenkin kelmutetaan. Tehtiin kuten käskettiin, ehkä se sitten vaan irtosi helpommin???)

5. Sulata suklaa vesihauteessa. (ohjeessa sanottiin, kunnes se on 46-asteista. Meillä ei ollut mittaria, joten me vain sulatimme tavalliseen tapaan vesihaudekattilassa ja hieman jäähdytimme)

6. Kun suklaa jäähtyy, ota vaniljatanko kermasiirappiseoksesta pois ja laita seos sekin kuumenemaan vesihauteeseen. Tarkoitus on saada se samaan lämpötilaan. (Me emme kyllä olleet kovin tarkkoja tässä, mutta lämmittelimme kuitenkin hieman.)

7. Sekoita suklaa ja kermasiirappiseos sauvasekoittimella.

8. Lisää voi pehmeinä paloina seokseen, sekoita hyvin. Seoksen pitäisi olla ihanan kiiltävää ja hyvin kauniin näköistä. Siis TODELLA. Tässä kohtaa jo tajuaa miten HYVÄÄ tästä tulee...

9. Kaada massa kelmutettuun vuokaan, jäähdytä ja laita jääkaappiin.

Tässä kohtaa me odotimme seuraavaan päivään.

10. Kumoa jähmettynyt massa kylmälle pinnalle (meillä terästaso). Leikkaa kuumalla veitsellä 2 cm:n kuutioiksi, joista voi pyöritellä kaakaojauhotetuilla käsillä palloja. Kierittele kaakaossa.

11. Säilytä jääkaapissa ja ota puoli tuntia ennen tarjoilua lämpimään. Jos ei ole karamellivuokia, säilytysastiassa pitää olla kaakaojauhetta, etteivät tryffelit tartu toisiinsa.